MUSIIKIN PERUSTEET / Musiikkiopistotaso
Opinnot koostuvat kahden tai kolmen vuoden kokonaisuudesta. Opetus järjestetään ryhmätunteina 90–120 minuuttia viikossa. Ensimmäinen ja toinen vuosi painottuvat säveltapailuun ja musiikin harmonian ja rakenteiden hahmottamiseen soittaen ja kirjoittaen. Kolmas vuosi keskittyy analyyttiseen ja teoreettiseen ymmärtämiseen ja on suunnattu erityisesti ammattiopintoihin tähtääville oppilaille. Muut oppilaat voivat halutessaan korvata sen lukion musiikinkursseilla 1-3.
Opistotason säveltapailu
Melodia
» opiskellaan hallitsemaan duuri- ja mollimelodioita laulaen ja kirjoittaen
» harjoitellaan moniäänisyyttä laulaen ja kirjoittaen
» harjoitellaan tavallisimpia sointuyhdistelmiä laulaen ja kirjoittaen
» harjoitellaan puhdasta intonaatiota
» tutustutaan helpohkoihin muunnesäveliä sisältäviin melodioihin
Rytmi
» harjoitellaan perussykkeen luontevaa käyttöä ja rubaton hallintaa
» harjoitellaan erilaisten poikkeusjakojen, vaativampien rytmikuvioiden, synkooppien, moniäänisten rytmien ja vaihtuvien tahtilajien käsittelyä yhteydessä elävään musiikkiin
Harmonia
» harjoitellaan harmonian kuulonvaraista tunnistamista: kolmisoinnut, dominanttiseptimisointu, välidominantit, sointukäännökset, modulaatiot rinnakkais- ja dominanttisävellajeihin
» tutustutaan pianoon sointusoittimena (erityisesti melodiasoittimen soittajat)
» tehdään omia säestyksiä
Musiikillisen minän kehittäminen
» hyödynnetään omia musiikillisia ideoita tuntitehtävissä
» harjoitellaan luontevaa äänenkäyttöä
Musiikin tyylit
» hyödynnetään länsimaista taidemusiikkia ja muita musiikkityylejä oppimateriaalina
» käytetään oppilaiden omia soittokappaleita opetuksessa
» käydään konserteissa
Harmoniaoppi
Äänenkuljetus
» opiskellaan musiikillisen kudoksen toimintaperiaatteita
» harjoitellaan moniäänisen musiikin tekemistä kirjoittaen ja soittaen– pyritään ymmärtämään yksittäisten äänien ja harmonian välinen yhteys
» tuotetaan kirjoittaen ja soittaen säestyksiä ja lisä-ääniä
» harjoitellaan käyttämään soinnuttamisessa kantasointuja sekä rinnakkaisen sävellajin pääsointuja ja välidominantteja
Teoria
» opiskellaan kolmisointuja ja nelisointuja ja niiden käännöksiä
Notaatio
» harjoitellaan erilaisia sointumerkintätapoja
» tutustutaan nuotinkirjoitustapoihin eri soittimille ja kokoonpanoille
Musiikillisen minän kehittäminen
» tehdään omia sovituksia
» kehitetään ja jaetaan omia musiikillisia ideoita ryhmässä
Musiikin tyylit
» hyödynnetään länsimaisen taidemusiikkia ja muita musiikkityylejä oppimateriaalina
» harjoitellaan erilaisia säestystapoja
» käydään konserteissa
Opistotason teoria
Notaatio
» harjoitellaan nuotinlukua erilaisissa nuottitekstuureissa
» opiskellaan teoreettisia käsitteitä
Harmonia ja sointuanalyysi
» opiskellaan musiikillisen kudoksen toimintaperiaatteita
» tutustutaan nuottikuvan ja kuuntelun kautta musiikin hierarkiaan
» harjoitellaan erottamaan sointuanalyysin kannalta oleelliset sävelet
» opiskellaan seuraavia asioita: sävellajit ja modulaatiot, kolmisoinnut, nelisoinnut ja niiden käännökset, välidominantit ja muut muunnesoinnut
Musiikkianalyysi
» tutustutaan keskeisiin muotorakenteisiin
» havainnoidaan tyylieroja
» hyödynnetään tarkoituksenmukaisia analyysikeinoja omassa musisoinnissa
» harjoitellaan hahmottamaan musiikin muotoja oman musisoinnin ja kuuntelun kautta
Musiikin tyylit
» hyödynnetään länsimaista taidemusiikkia ja muita musiikkityylejä oppimateriaalina
» käytetään oppilaiden omia soittokappaleita opetuksessa
» tehdään sointu- ja muotoanalyysi oppilaan valitsemasta musiikkityylistä ja teoksesta
» konsertissa käyminen
Musiikillisen minän kehittäminen
» tehdään oma sävellys
» keskustellaan musiikista
Musiikin historian ja tyylien tuntemus integroidaan musiikkiopistotason opintoihin.
Musiikin perusteiden arvosana-asteikko ja arviointikriteerit (musiikin perusaste ja musiikkiopistotaso)
Erinomainen (5)
Oppilas hallitsee varmasti opiskellun oppiaineksen ja kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan musisoinnissa. Hän suoriutuu sujuvasti ja vaivattomasti tehtävistä. Työskentely on itsenäistä.
Kiitettävä (4)
Oppilas hallitsee opiskellun oppiaineksen hyvin ja kykenee enimmäkseen soveltamaan tietojaan ja taitojaan.
Hyvä (3)
Oppilas on harjoitellut ja hallitsee suuren osan opetelluista asioista. Oppilas kykenee soveltamaan opittuja tietoja ainakin osittain.
Tyydyttävä (2)
Oppilas on tehnyt työtä. Hän on epävarma, mutta hallitsee ainakin osittain kaikkia osa-alueita. Jokin osa-alue on muita vahvempi. Oppilas selviää yleensä annetuista tehtävistä. Osaamistaso mahdollistaa jatko-opinnot.
Hyväksytty (1)
Osaaminen on epävarmaa, mutta auttaen oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. Suoritus on uusittava, mikäli oppilas haluaa jatkaa seuraavaan kurssisuoritukseen.